Ensisilmäyksellä

Unelma tuskin muistaa aikaa, jolloin ei olisi ollut rakastunut Toivoon. Miten voisikaan? Hänhän oli ollut pelkkä lapsi, vasta vähän yli 10 -vuotinen, kun pikku Toivo oli astellut ensi kertaa hänen elämäänsä. Ja – vaikka mitä sanoisitte; se oli Rakkautta ensisilmäyksellä ja isolla R:llä – siis vain Unelman puolelta tietenkin. Toivo-poika oli lähinnä kiusaantunut tyttöjen huomiosta ja harrasti kaikkea, mitä nyt tuon ikäiset nassikat yleensä harrastivat, urheilua, kujeita ja kepposia, tyttöjen kiusaamista, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Toivo oli kulmakunnan nokkavin ja nokkelin kaveri ja kaiken lisäksi suosittu niin tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Unelma ei saanut Toivosta silmiään irti ja kärsi pienessä sydämessään pahaa mieltä, koska poika ei ollut Unelmaa näkevinäänkään. Ei ottanut edes peleihin ja leikkeihin mukaan. Unelma tunsi olevansa syrjitty, sillä muut luokan tytöt ja pojat hyväksyttiin aina sakkiin. Pojan perhe kai oli ”paremmista piireistä” tai ainakin halusivat olla, vaikkei pieni tyttö sellaista voinut silloin käsittää.

Vuodet kuluivat ja tuli aika siirtyä ”isojen kouluun”, yläasteelle. Jos mahdollista, Toivosta tuli vieläkin ärsyttävämpi ja ilkeämpi Unelmaa kohtaan. Joku voisi sanoa, että rakkaudesta se hevonenkin potkii, mutta Unelmalle sellainen välinpitämätön asenne ja kiusaaminen tuntui kaikkea muuta kuin rakkaudelle. Ei Toivo koskaan mitään pahaa tehnyt. Eipä vaan päästänyt käytävillä kulkemaan, vaan sulki tien ja oli ylimielisen näköinen. Oli ottanut myös asiakseen huudella opettajalle aina tunnin alussa, että ”Unelma lintsaa” tai muuta vastaavaa pientä kiusaa. Lopultakin Unelman mielestä suurin kiusa taisi olla se, että useimmiten hän oli pojalle pelkkää ilmaa.

Vaikka ajan myötä astui koulun ohella elämään myös pojat – muutkin kuin Toivo, niin koskaan Unelma ei unohtanut ensirakkauttaan tai lakannut toivomasta, että jonain päivänä poika vastaisi hänen tunteisiinsa. Yläastevuodet veivät heidät molemmat uusien ystävien luo ja välillä kului pitkiäkin aikoja, että mielessä pyöri joku uusi mukava poika. Toivo jatkoi harrastuksiaan ja tietysti oli joihinkin tyttöihinkin ihastunut. Miksei olisi? Hänhän oli edelleen myös uudessa koulussa suosittu sekä tyttöjen, että poikien parissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s